KOTISALI
Lentua-sali Kuhmo-talossa on Keiketyksen kotisali
Kuhmo-talosta on 16 vuoden aikana muodostunut oleellinen osa kuhmolaista kulttuurielämää. Kamarimusiikin lisäksi talo elää ympäri vuoden, välillä vilkkaasti, välillä taas pienissä hengähdystauoissa leväten. Monelle esiintyjälle ja ryhmälle Kuhmo-talon Lentua-salista on tullut kotisali, jota ylpeänä voi esitellä.
Kuhmo-talon johtaja, Matti-Jussi Pollari, muistelee Kuhmo-talon valmistumisaikaa, kun talon ilme alkoi paljastua rakennustelineiden suojaverhojen takaa. ”Mitä ihmettä tällaisessa talossa tehdään sitten, kun kamarimusiikkia ei ole?” Erkki Airaksinen oli vastannut ”Kaikkea mitä Suomen lait sallivat.” Tätä ohjetta ja Kuhmo-talon ohjesääntöä noudattaen ” …paitsi pitää taloa yllä, myös suosia taiteita”, on talon henkilökunta osallistunut monenlaisten tilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen.
Talon käyttöaste on ollut mieluisa yllätys. Kuhmo-talo on vakiinnuttanut paikkansa erilaisten konserttikiertueiden yhtenä pitopaikkana ja se on hyvä asia talouden kannalta. Jos paikkakunnalla ei olisi näin voimakasta osallistumista eri harrastajaryhmien toimintaan, olisimme ulkopuolisten esiintyjien ja näytteilleasettajien varassa. Tasainen talon käyttö antaa peruskuorman ja harjoitusta tilaisuuksien järjestämisestä. ”Kun päätöstä esille tuotavista näyttelyistä ja esiintymisistä tehdään, koetamme tunnistaa laadun,” kertoo Pollari. ”Pyrimme kannustamaan henkiseen kasvuun. Usein onkin havaittavissa, että esitysten laatu paranee, kun tullaan Lentua-saliin.” Kuhmo-talon henkilökunta pyrkii innostamaan, että taloon tuodaan monipuolisesti erilaisia esityksiä ja näyttelyitä.
Koulutustilaisuudet, kokoukset, seminaarit ja juhlat saavat Kuhmo-talosta oivalliset puitteet. Kulttuurikahvila Juttuassa virkistäytymisen ja seurustelun jälkeen taas jaksaa paneutua itse kulloiseen aiheeseen.Talon vakituisesta toiminnasta, Musiikkiopistosta ja kulttuuritoimesta, ponnahtelee uusia toimintoja. Kesämuusikot ovat jo vuosia kuuluneet kesään ja Mikkolan Topin monologit ovat tunnettuja kauempanakin. Viime vuosina myös kansanmusiikki on tullut esille Sommelon myötä.
Teatteritoiminnan puute talviajan tarjonnassa on selkeä vaje. Takavuosina mm Seppo Kämäräisen näytelmät olivat oivallinen tapa kokeilla ja kehittää lavatekniikkaa ja koko talon toimintaa. Tulevaisuudessa mielellämme näkisimme enemmän teatteriharrastusta Kuhmo-talossa.
Myönteisenä asiana Pollari pitää kuhmolaisten ryhmien halua järjestää esiintymisiä ja samalla tiedottaa toiminnastaan. Puhallinorkesteri, Mieskuoro ja Keiketys lienevät Topi Mikkolan ohella useimmin Kuhmo-talossa esiintyneet. Helkanuoret, Kesämuusikot, Tönölän teatteri, Tanssin ystävät, Lauvuksen laulavat isäntämiehet, Kivattaret ja monet muut ryhmät ovat tuttuja talon henkilökunnalle monista esiintymisistä.
Keiketyksen vuosikertomuksista on laskettu kaikki esiintymiset Kuhmo-talolla. Ensimmäinen oli avajaisissa 15.7.1993 ja 14.10.2009 Keiketyksen 20- vuotisjuhla oli peräti 86. esiintymiskerta. Monessa salissa ja monella lavalla on ryhmä nähty, mutta aina on erityisen mukava esiintyä Kuhmo-talon Lentua–salissa, jossa tekniikka ja järjestelyt toimivat – kotisalissa.